70. Polska "Lampaan bolska"

Описание: "Yxi Kaxi Kolme Neljä, anna iloinen olla,
koska suru tule, anna hänen mennä.
Barmat ne laulaa, neljä hijrtä hyppele,
kissi lyöpi trummun päälle, koko mailma pauhaa"


Traditional Finnish fiddle tunes from 18th century.
Samuel Rinta-Nikkola´s (1763-1818) notebook is remarkable historical collection of 94 Polska tunes, from Ilmajoki, South Ostrobothnia region.
Original manuscript is hard to decode since Rinta-Nikkola´s self-taught handwriting and notation system was so unique. But it´s based on fiddle fingerings, and most of the tunes are typical Finnish Polska melodies. Some of the tunes can be found from other sources as well. These tunes has been published in different notebooks, but there has been lots of misunderstandings about keys, tonality, dotted notes, double stops etc.
Those books are also quite old and difficult to get nowadays. That’s why it´s time to play new updated versions. These are my interpretations of the tunes. Hope you like these videos and find them useful.

Suomalaisia viulupolskia 1700-luvulta.
Samuel Rinta-Nikkolan nuottikirja (vuodelta 1809) on historiallisesti merkittävä kokoelma suomalaista pelimannimusiikkia. Käsikirjoituksessa on säilynyt 94 polskaa Ilmajoen alueelta Etelä-Pohjanmaalta.
Kappaleet on aikoinaan julkaistu mm. Vanhoja Pelimannisävelmiä -kirjassa ja Ilmajoen nuottikirjassa, mutta kyseisten teosten painokset ovat loppuunmyyty kauan sitten. Käsikirjoituksen omalaatuisen ja vaihtelevan, viulun sormijärjestykseen perustuvan nuottikuvan takia, julkaisuissa on virheellisiä tulkintoja mm. sävellajien, rytmien ja pariäänien osalta. Tästä syystä halusin soittaa päivitetyt versiot kappaleista muistiin. Nämä ovat minun tulkintani käsikirjoituksen pohjalta. Toivottavasti videoista on iloa ja hyötyä muillekin.

“NUOTTI-KIRIA
Eli
Muutamat yxinkertaisesti ylös- ja muistoxi heitetyt Polskat, nijnkujn ne meidän paicka-kunnisamme ovat enämmän ennen kujn tällä ajaalla tulleet spelatuxi; Ehkä ne vanhimmatkin Nuotit ovat kyllä hyviä ja koreit, koska ainoastans ne tulevat taitavan ja harjaanduneen käden kautta spelatuxi.
Wuonna 1809.
Samuel Rinda-Nickola”