Johanneksen evankeliumi

Описание: Evankeliumi Johanneksen mukaan
Olavi Peltola

JOHDANTO
Vanhan kirkon yksimielisen tiedon mukaan neljännen evankeliumin kirjoittaja on Johannes, Sebedeuksen poika, yksi kahdestatoista. Irenaeus (k. n. 200 jKr) kirjoittaa: "Johannes, Herran opetuslapsi, joka oli nojannut hänen rintaansa vasten, itse julkaisi evankeliumin asuessaan Efesossa". Itse evankeliumikin viittaa useissa kohdissa Johannekseen (Joh 3:23; 18:15; 19:26; 20:3; 21:2,7; 21:20). Hänen äitinsä, Salome, on ehkä ollut Marian sisar (19:25). Johannes oli pappissuvun jäsen ja hänellä oli läheisiä suhteita ylipappeihin. Johanneksen veli oli Jaakob, joka mestattiin vuonna 44 (Apt 12). Hän oli yksi Jeesuksen opetuslapsijoukon sisärenkaan kolmikosta ja oli mukana Jairoksen tyttären herättämisessä, kirkastusvuorella, Getsemanessa ja Golgatalla. Perimätiedon mukaan hän oli ainoa opetuslapsista, joka ei kuollut marttyyrina. Hän kuoli joskus 90-luvulla Efesossa. Historiallis-kriittisessä raamattututkimuksessa esitetään, että evankeliumi on meille tuntemattoman tai Efesossa eläneen toisen Johanneksen kirjoittama.

Papyruspala
Tämän evankeliumin vanhaa ikää ja apostolisuutta kritiikki on arvostellut kaikkein jyrkimmin. Eräässä vaiheessa tutkimus sijoitti kirjan 150-luvulle jKr:n. Vanhin tähän mennessä löydetty UT:n käsikirjoituskatkelma on papyruspala Johanneksen evankeliumia noin vuodelta 125 jKr:n. Se löytyi Egyptistä ja osoittaa, että jo siinä vaiheessa Johanneksen evankeliumi oli tunnettu sielläkin. Katkelma sisältää sanoja Joh 18:38:sta. Tuolloin on vielä elänyt niitä, jotka olivat henkilökohtaisesti tunteneet apostoleita. Johanneksen kuolemastakaan ei ollut kulunut kuin vajaa 30 vuotta. Saakoon tuo pieni papyruspala vakuuttaa meille Johanneksen evankeliumin ikää ja luotettavuutta.

Evankeliumi mainitsee kolme eri pääsiäisjuhlaa (Joh 2:12; 6:4 ja 12:1). Siitä on päätelty Jeesuksen toiminta-ajan kestäneen kolmisen vuotta. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että alussa kerrottu Jeesuksen kaste tapahtui talvella 26-27. Joh 2:20 viittaa kevääseen 27 ja kirjan luvuissa 11-21 ollaan keväässä 30.

Muotokuva Jeesuksesta
Evankeliumi on kirjoitettu kaikille kristityille täydentämään synoptisten evankeliumien näkökulmaa. Siksi on hyvä ensin lukea yksi edellisistä, esim. Matteus ja vasta sitten tarttua Johannekseen. Johannes halusi yli 60 vuotta pohdiskeltuaan ja nähtyään kaiken, mitä oli tapahtunut ylösnousemuksen jälkeen silminnäkijänä todistaa (Joh 19:35; 21:24; 1 Joh 1:1-3) siitä, kuka Jeesus todella oli ja mitä oli tapahtunut. Johanneksen evankeliumi on kirjallisessa muodossa tallettanut sen, "minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme" (1 Joh 1:1).

Jos synoptikot esittävät ikään kuin valokuvan Jeesuksesta, niin Johannes maalaa muotokuvan. Pääpaino ei ole Jeesuksen elämän ulkonaisissa tapahtumissa, vaan hänen olemuksensa ja jumaluutensa selvittelyssä. Se on mietiskelykirja Jeesuksen elämästä ja opetuksesta; siinä katsellaan ja kuullaan Jeesusta Pyhän Hengen kirkastamana. Jeesus Kristus on kaiken keskipiste. Evankeliumi asettaa meidät kysymyksen eteen, mitä Jeesus meille merkitsee ja samalla auttaa ymmärtämään, mitä meillä on Jeesuksessa. Evankeliumia onkin nimitetty "hengelliseksi evankeliumiksi".

Pääevankeliumi
" Se on ainoa suloinen oikea pääevankeliumi ja asetettava paljon, paljon ylevämmäksi muita evankeliumeja, koska tämä ilmoittaa vähemmän Kristuksen tekoja, mutta erinomaisen paljon hänen julistustaan" (Luther). Juuri Johanneksen evankeliumiin soveltuvat erinomaisesti Einsteinin sanat: "Ei kukaan voi lukea evankeliumeja tuntematta Jeesuksen todellista läsnäoloa. Hänen henkilönsä sykkii joka sanassa. Ei mikään myytti ole täynnä sellaista elämää". "On niin mahdotonta jäljitellä evankeliumin luonnetta, että miehen, joka sen olisi keksinyt, olisi pitänyt olla suurempi kuin evankeliumin sankari itse" (Rousseau).

SISÄLTÖ
Kirja rakentuu Jeesuksen seitsemästä käynnistä Juudeassa ja Jerusalemissa (Joh 1:28-29; 2:13; 5:1; 7:10; 10:22; 11:7; 12:12). Jeesus tunnettiin galilealaisena profeettana (7:41,52). Evankeliumi kertoo Jeesuksen kierrelleen Galileassa (7:1) ja tehneen siellä viisi ihmetekoa (2:1; 4:47; 6:11,19; 21:11). Galilea oli vain vaellusten lähtöpaikka (2:12; 4:3,43; 6:1,59). Evankeliumissa pääpaino on Jerusalemissa ja temppelissä pidetyissä puheissa ja lopputapahtumissa. Jeesuksen elämäntyö saavuttaa täyttymyksensä ristiinnaulitsemisessa ja ylösnousemuksessa. Siksi myös jäähyväispuheella ja siihen liittyvillä tapahtumilla (13:1-18:1) on keskeinen asema evankeliumissa. Kirja voidaan jakaa seuraavalla tavalla:

lue loppu Olavi Peltolan sivulta...