E. S. Lahtinen Oy 90 vuotta

Описание: Yritys E.S.Lahtinen sai alkunsa 31.10.1928, kun Erkki Samuli Lahtinen allekirjoitti sopimuksen INDIAN moottoripyörien edustamisesta. Aluksi “liikeidea” oli moottori- ja polkupyörien myynti sekä kaikenlaisten koneiden korjaus.

Ensimmäinen investointi oli 80 kg alasin, joka tuotiin tontille jo ennen pajan rakentamista. Investointi oli onnistunut, koska alasin on edelleen käytössä.

Itseopiskelulla ja kokeilemalla Sampasta kehittyi taitava koneenrakentaja. Moottoripyörien myynti ei kovin laajaksi kasvanut, mutta niitä purkamalla sai hyviä osia koneenrakennuksen tarpeisiin. Nimenomaan itse suunnitellut ja rakennetut erikoiskoneet tekivät mahdolliseksi potkukelkkojen sarjavalmistuksen aloittamisen 1933. Nuo mainiot koneet tekivät mahdolliseksi valmistaa potkukelkkoja edullisesti. Puutyöosastolla oli vielä 2000-luvulla käytössä vannesaha, joka on koottu aikoinaan kuuluisan T-Fordin osista.

Vuonna 1936 piti pajarakennusta jo laajentaa kun tukkuliikkeet alkoivat tilata kelkkoja suuremmissa erissä. Alihankintana tehtiin silloin mm. polkupyöriin joppareita.

Alkuaikoina kelkat toimitettiin asiakkaille junarahtina. Kouran asemalla oli pistoraide, jolla kelkat voitiin itse lastata vaunuihin. Yhteen vaunuun saatiin mahtumaan satoja kelkkoja kun pienimmät nostettiin toiseen kerrokseen orsille.

Viralliselta koulutukseltaan Samppa Lahtinen oli “keisarillisen höyrypannuja koskevan asetuksen mukainen koneenkäyttäjä”. Siitä oli hyötyä, kun pajaan rakennettiin vanhasta veturista höyrylokomobiili. Sitä lämmittämällä saatiin katossa olevat valta-akselit pyörimään ja remmivälityksella kaikki koneet käymään.

Sähköt Kouran kylään saatiin vasta 1947. Siihen asti oli tultava toimeen höyryvoimalla ja muilla konsteilla. Potkukelkan jalas on jousiterästä ja sen työstäminen vaatii paljon voimaa. Kuvassa takana näkyy iso vauhtipyörä, jota pyöritettiin aluksi puukaasulla ja moottoripyörän moottorilla ja pula-aikana jopa lihasvoimin.

Vuonna 1977 aloitettiin vienti ulkomaille, aluksi Ruotsiin. Sitä varten potkukelkka muutettiin kokoontaittuvaksi kuljetusta ja varastointia helpottamaan. Nykyään kaikki potkukelkat ovat kokoontaitettavia, vaikka ulkonäkö on pidetty samanlaisena.

Yrityksen historiassa sivu kääntyi vuonna 1980, kun pantiin pyörät potkukelkan alle ja siitä saatiin ympärivuotinen liikuntaväline. Pääpaino on sen jälkeen siirretty erilaisten pyörällisten liikuntavälineiden kehittämiseen.

Vuonna 1983 otettiin käyttöön ESLA-tavaramerkki. Se on lyhennys yrityksen perustajan ja firman nimestä. Myöhemmin Esla on osoittautunut onnistuneeksi nimeksi myös kansainvälisessä markkinoinnissa.

Vuonna 1988 hankittiin ensimmäinen hitsausrobotti Hitachi M5030. Robotit tulivat jäädäkseen ja myöhemmin niitä on hankittu lisää myös pulverimaalaukseen.

Vuonna 1990 kehitettiin nelipyöräinen Potkupyörä, joka on pitkään ollut yrityksen päätuote. Suunnittelu onnistui niin hyvin ettei juuri mitään ole tarvinnut muuttaa. Kaikkia varaosia on edelleen saatavana myös vanhoihin potkupyöriin.

Yrityksessä on perustamisesta lähtien tehty alihankintana teräsosia muille yrityksille. Alihankinnassa on keskitytty ohutlevyjen valmistukseen meistotekniikalla, koska se parhaiten osataan. Vuonna 1991 alettiin jatkojalostaa Mäkelä Alun alumiiniprofiileja. Siitä lähtien alumiiniosien valmistus on kasvanut tasaisesti.

Potkukelkkailu oli näytöslajina Lillehammerin talviolympialaisissa 1994. Sitä varten rakennettiin maailman suurin potkukelkka. Korkeus 3,63 m, leveys 2,2 m ja pituus 7,25 m. Jättikelkkoja on rakennettu myöhemmin useita jopa myyntiin.

Vuonna 2001 valmistui miljoonas Esla potkukelkka. Valikoima on vuosien myötä laajentunut. Tuotannossa on kaikki koko- ja värivaihtoehdot laskien 30 eri mallia.

Yrityksessä on paljon pitkiä työsuhteita ja irtisanomisilta on vältytty. Samassa työssä pisin työsuhde on Mäen Jaakolla. Jaska tuli töihin 15 vuotiaana vuonna 1955 ja jäi eläkkeelle vuonna 2008 toimien koko ajan niittarina ja myöhemmin hitsarina kun hitsi keksittiin. Jaskan työsuhde kesti samassa työpaikkassa yhtäjaksoisesti 52 v ja 3,5 kk.